Chilikatkarapu-verigreippisalaatti

Kevyttä, raikasta ja hyvää - sellaista suuhunpantavaa kaipaa kesäihminen tällaisina lämpimän aurinkoisina toukokuun viimeisinä päivinä. Ellei sitten ole jo täyttänyt mahaansa jäätelöllä. Mutta tämä näppärä pikku salaatti on kaikkea sitä. Keksittiin yhdistelmä kun piti löytää käyttökohde ylijäämä-aiolille, jota on vähän mahdoton valmistaa pelkästään kahdelle syöjälle. Kesän bikinikuntoa ajatellen tämä salaatti on myös ehkä vähän järkevämpi valinta kuin se jäätelö. Vaikka kyllähän jäätelökin tekee hyvää silloin tällöin.

2 hengelle

130 g (1 pussillinen) isoja pakastekatkarapuja
1 avokado
1 verigreippi
ripaus chilihiutaleita
1 valkosipulinkynsi
salaatinlehtiä
öljyä paistamiseen

kastikkeeksi aiolia

Sulata katkaravut. "Fileoi" verigreippi, eli leikkaa liha irti niin ettei siihen jää valkoista osaa. Pilko salaatti ja avokado. Hienonna valkosipuli ja kuullota öljyssä chilin kanssa. Lisää katkaravut ja freesaa ne nopeasti valkosipuli-chiliöljyssä. Kokoa salaatti ja tarjoa aiolin kanssa.

Kukkakaalipasta

Hassua kuinka tätä blogia selaillessa voisi melkeinpä saada vaikutelman että meillä syödään hirvittävän usein kasvisruokaa! Ylävalikon kasvis-luettelokin ylittää muut kategoriat pituudellaan reippaasti. Vaikka itse syönkin oikein mielelläni kasvisruokaa, on tunnustettava että tämä skenaario ei (ikävä?) kyllä pidä paikkansa. Kyllä meillä vaan lihaa syödään ja paljon useammin kuin pelkkää vegeä. Jostain syystä vain nuo lihaisammat ruuat tuppaavat usein olemaan niitä tuttuja ja turvallisia, tai sitten niin yksinkertaisia ettei niistä jaksa tai kehtaa vaivautua tänne bloggaamaan. Ehkä pitäisikin ottaa oikein asiakseen etsiä uusia lihapitoisia reseptejä testailtavaksi! No, kasvislinjalla mennään vielä tällä kertaa.

Tämä on erään yksinäisen illan resepti, joka syntyi kun olin hetken mielijohteessa ostanut kaupasta pikkuruisen kukkakaalin. Kotona sitten mietiskelin että mitenhän tästä nyt pyöräyttäisi jonkinlaisen aterian. Ja helpoimman kautta, pastaanhan sitä päädyttiin. Kukkakaali on jännä vihannes. Se on raikas ja rapsakka sellaisenaan, mutta tässä pastan seassa sen olemus muuttuu jollain tapaa jopa kermaisen pehmeäksi. Ihanan lempeän makuista ja helppoa ruokaa.

2 hengelle

pennepastaa kahdelle

1 keskikokoinen kukkakaali
pinjansiemeniä
2 dl kermaa
parmesaania
suolaa
2 valkosipulinkynttä

Leikkaa kukkakaali pieniksi nupuiksi. Keitä pasta ja kukkakaalinuput reilussa määrässä suolattua vettä (tsekkaa pastan keittoaika, kukkakaali tarvitsee n. 10 minuuttia). Paahda pinjansiemenet kullanruskeiksi kuumalla kuivalla pannulla. Siirrä siemenet odottamaan. Silppua valkosipuli ja kuullota öljyssä pannulla. Lisää kerma, anna kiehua hetki ja mausta ripauksella suolaa. Valuta kukkakaalit ja pastat, ja kippaa ne kerman sekaan pannulle. Sekoita ja painele kukkakaaleja hieman muhjuksi. Annostele lautasille ja ripottele päälle pinjansiemeniä ja reilusti (todella reilusti) raastettua parmesania.

Avokado-pestorisotto

Viimeisen vuoden aikana erityisesti sen pastan pääraaka-aineena mainetta niittänyt avokado on kuin huomaamatta pesiytynyt keittiömme vakioasukkaaksi. Pastan, salaattien ja guacamolen satunnaisnautinnan lisäksi avokadoa syödään meillä lähes joka aamu ruisleivän päällä (jälkiuuniruisleipä+avokadoviipaleet, suosittelen!). Vaikka opiskelijan ruokabudjetissa tämän pitkät matkat Suomen ruokakauppoihin matkaavan hedelmän hinta hieman kirpaiseekin, ei tuota kermaisen pehmeää mutta silti raikasta makua vain voi vastustaa. Eipä oikeastaan kannatakaan, sillä avokado on myös melkoinen terveyspommi: runsaasti hyvää rasvaa, kaliumia ja B-, E- sekä K-vitamiinia. Kyllä kiitos! Tällä kertaa avokado pääsi meidän keittiössämme pastan sijaan loistamaan risotossa.

2 hengelle pääruoaksi

2 pientä salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
vajaa 2 dl risottoriisiä
n. 5 dl kuumaa kasvislientä
ruukku tuoretta basilikaa
4 rkl hyvää vihreää pestoa (ei mitään Rainbow-kamaa)
2 kypsää avokadoa
kourallinen raastettua parmesaania
oljyä
valkopippuria myllystä

Valmista kasvisliemi esimerkiksi kiehauttamalla vettä ja liottamalla siihen kasvisliemikuutio tai kasvisfondia. Silppua sipulit ja kuullota niitä hetki pannulla öljyssä. Lisää risottoriisi pannulle ja kuullota kunnes riisi muuttuu läpikuultavaksi. Lisää sitten kasvislientä n. desi - puolitoista kerrallaan, lisää seuraava annos vasta kun edellinen on imeytynyt. Sekoittele koko prosessin ajan. Jatka liemen lisäämistä kunnes riisi on al dente (n. 20 minuuttia). Sekoita joukkoon pesto, raastettu parmesanjuusto, revityt basilikanlehdet sekä ihan viimeisenä kuutioidu avokado. Mausta valkopippurilla, ja sekoittele kunnes avokadot ovat hieman lämmenneet. Viimeistele annokset tuoreella basilikalla.

Oikotie hollandaise-onneen eli kädettömän hollandaisekastike

Aijai, mikäs tässä on ollessa kun Suomi edustaa hienosti ruotsinmaalla sekä urheilu- että musiikkirintamalla, lyhythihaisella tarkenee ja parsasesonki jyllää. Ja perjantaikin vielä! Mikäpä voisi pilata tätä hyvää fiilistä?

No mädät parsat! Voi että miten harmitti, kun kiireessä kaupasta sen kummempaa laaduntarkkailua harrastamatta napattu parsanippu paljastuikin kotona täydeksi suutariksi :(. Lähes kaikki nuput olivat mädäntyneet osittain limaisiksi ja haisivatkin ihan kamalalta. Hetken mietin uskaltaako moisia edes laittaa suuhunsa, mutta koska toinen vaihtoehto olisi ollut lähteä uudelleen kauppaan metsästämään uutta kaveria savulohelle, päädyin lopulta kynimään ällötysnuput pois ja höyryttämään jäljelle jääneet tynkäparsat.

Mutta eihän tämän pitänyt olla itkuvirsi parsoista, vaan postaus hollandaisekastikkeesta! Olen antanut itseni ymmärtää että hollandaisekastike ei ole ihan se kaikkein helpoin nakki. Jos Masterchefissäkin tyrivät, mitkä olisivat minun mahdollisuuteni onnistua? Onneksi meille amatööreille on keksitty oikotie onneen. Ei, se ei ole valmiskastiketölkki, vaan sauvasekoitin. Sillä voi surauttaa niin majoneesin kuin hollandaisekastikkeen käden käänteessä.

         Kuvassa satsin ainoat nuppunsa säilyttäneet parsat.

Hollandaisekastike sauvasekoittimella
4 hengelle

3 keltuaista
150 g voita (jätä ne margariinivalmisteet jääkaappiin)
ripaus suolaa ja valkopippuria
sitruunan mehua

Erottele keltuaiset sauvasekoittimen korkeaan mittakulhoon ja surauta ne tasaiseksi. Sulata voi niin että se muuttuu kirkkaaksi, varo kuitenkin ettei se ruskistu. Kaada kuuma voisula ohuena nauhana keltuaisten sekaan, samalla koko ajan sauvasekoittimella sekoittaen. Lopuksi mausta ripauksella suolaa ja valkopippuria, sekä puristuksella sitruunan mehua. Surauta vielä tasaiseksi ja tarjoa esimerkiksi parsan kera.

Tiramisu (sitruunatwistillä)

Tämä päivä on kaikkien ihanien ja rakkaiden äitien. Tänään ei ainakaan meidän äiti saa mennä keittiöön, sillä hän on siitä lomansa ansainnut. Suunnitelmissa on sunnuntaipäivällisen toteutus epätyypillisesti kaikkien muiden voimin, osa saa antaa panoksensa grillin ääressä (tietysti isä) ja me sisarukset hoidamme lisäkkeet ja muut härpäkkeet. Erikoispäivästä tekee erikoisihanan hieman juhlavampi jälkkäri. Äiti voisi tykätä vaikka tästä suloisen pehmeästä tiramisusta, joka saa keväisen raikkaan päivityksen sitruunasta ja sitruunarahkasta.

6-8 hengelle

1 pkt (n. 200 g, riippuen vuoan koosta) savoiard-keksejä
4 kananmunaa
1 prk Valio maustettua sitruunarahkaa
1 prk mascarponea
1 dl sokeria
n. 3 dl vahvaa suodatinkahvia tai espressoa
0,5 dl amaretto-likööriä
tummaa kaakaojauhetta
(sitruunankuorta)

Keitä kahvi ja jäähdytä kunnolla. Sekoita kahvin joukkoon amaretto. Erottele eri kulhoihin keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa keltuaiset vaahdoksi ja sekoita joukkoon mascarpone ja sitruunatuorejuusto (juustot kannattaa notkistaa sekoittamalla niitä hieman purkeissaan ennen keltuaisvaahtoon lisäämistä, jotta ne sekoittuvat mukaan tasaisemmin) sekä sokeri. Vatkaa valkuaiset omassa kulhossaan kuohkeaksi vaahdoksi ja nostele varovasti keltuaisvaahdon joukkoon. Jos haluat vahvemman sitruunan maun, voit lisätä joukkoon vielä hieman hienoksi raastettua sitruunankuorta.

Riippuen vuoan koosta ja mielihaluistasi, voit tehdä joko yksikerroksisen tai kaksikerroksisen tiramisun. Kasta savoiard-keksit yksitellen kahvissa ja asettele vuoan pohjalle. Lisää päälle kerros mascarponevaahtoa, ja tee halutessasi vielä toinen kerros kekseistä ja vaahdosta. Keksien uittaminen on hieman kinkkistä hommaa: varo etteivät ne kostu liikaa, jolloin koko tiramisusta tulee märkää. Katso kuitenkin että ne tulevat tarpeeksi pehmeiksi. Anna tiramisun jähmettyä ja maustua viileässä muutama tunti ennen tarjoilua. Ripottele päälle reilusti kaakaojauhetta juuri ennen pöytään nostamista. Teepallo on tähän mainio apuväline.

Lohilaatikko

Lohilaatikko oli pienenä yksi ehdottomia lemppareitani äidin vakioreseptivalikoimasta. Mitä kermaisempaa sen parempi, tietenkin. Jotenkin tuo herkkuruoka kuitenkin oli päässyt täysin unohtumaan, kunnes törmäsin tähän ihanalta kuulostavaan reseptiin, jossa lohilaatikkoa oli tuunattu piparjuurella. Pakkohan sitä oli sitten lähteä kokeilemaan! Laatikosta tuli tosi maukas ja riittoisa, joskin piparjuuren maku jäi aika vähäiseksi, ensi kerralla taidan uskaltautua laittamaan sitä hiukan reilummalla kädellä. Ensi kerralla aion myös suolata lohen etukäteen, muuten siihen on vaikea saada tarpeeksi makua. Saatanpa myös testata laatikkoa kylmäsavulohella..

4-5 hengelle

500 g lohta
1,5 kg perunoita
1 iso sipuli
1-1,5 rkl piparjuurta raastettuna
6 dl kermaa

puolikas sitruuna

1 nippu tillä

suolaa, valkopippuria

Silppua sipuli ja kuullota se öljyssä. Kuori ja leikkaa perunat kuutioiksi tai suikaleiksi. Poista lohesta ruodot, mikäli niitä on, ja leikkaa sekin kuutioiksi. Raasta piparjuuri hienoksi raasteeksi ja sekoita se, sekä valkopippuri kermaan. Sekoita uunivuoassa perunat, lohi, sipuli sekä silputtu tilli. Rouhaise päälle suolaa ja purista päälle myös puolikkaan sitruunan mehu. Kaada lopuksi kerma-piparjuuriseos tasaisesti vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa n. 2 tuntia (meillä riitti 1,5 tuntia).