Roasted cherry muffins

Jostain syystä se kuulostaa paljon coolimmalta kuin paahdettu kirsikka -muffinit... Mansikkasesonki loppui kuin seinään, mutta toivottavasti kirsikoita saa vielä jonkin aikaa. Niistä voi nimittäin tehdä esimerkiksi näitä täyteläisiä muffinsseja, jotka ehkä eivät ole kovin kesäisen raikkaita, mutta sitäkin mehevämpiä. Ja toisaalta, suklaa taitaa olla aina sesongissa. Juju näissä muffinsseissa on tosiaankin kirsikoiden paahtamisessa, mikä tekee niistä ihanan mehukkaita.

n. 10-12 muffinia

pari kourallista tuoreita kirsikoita

100 g tummaa suklaata

3,5 dl vehnäjauhoja

1,5 dl + 2 rkl sokeria

4 rkl tummaa kaakaojauhetta

1 tl vaniljasokeria

0,5 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

2 dl maitoa

2 kananmunaa

100 g juoksevaa leivontamargariinia

Poista kirsikoista kivet ja leikkaa n. neljään osaan. Levitä kirsikat uuninpellille leivinpaperille ja ripottele päälle 2 rkl sokeria. Paahda 225-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia.

Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet ja sokeri. Vatkaa toisessa kulhossa munat ja rasva, sekoita sitten joukkoon maito. Yhdistä joukkoon kuivat aineet. Leikkaa suklaa isoksi muruksi ja nostele se ja paahdetut kirsikat taikinan sekaan. Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 200-asteisessa uunissa n. 20-25 minuuttia.

Uusien perunoiden uusi päivä

Eräänä kauniina kesäpäivänä eteemme avautui tilaisuus päästä grillin ääreen. Sellaista ei tietenkään voi jättää käyttämättä, ja piti harkita hartaasti millaisten grilliherkkujen valmistamiseen tämän tilaisuuden hyödyntäisi. Entrecôten kutsu oli vastustamaton, siitä kerrottakoon toisessa postauksessa. Pihvi kaipasi tietenkin lisukkeita, ja niiden virkaa saivat toimittaa ihanat kotimaiset naattiporkkanat ja eiliseltä päivältä yli jääneet uudet perunat. Porkkanat hunnutettiin salviaöljyllä ja perunat, niin ikään salvialla maustetut, saivat seurakseen Glorian ruoka&viinin innoittaman makeansuloisen sipulimajoneesin. Vaikka pihvi on aina hyvää, tämän aterian voittajaksi kiri kuitenkin kirkkaasti rapeiden perunoiden ja herkullisen karamellisoidulla sipulilla maustetun majoneesin yhdistelmä.

2 hengelle

Paistetut uudet perunat
n. 10 keitettyä uuden sadon perunaa
kourallinen tuoretta salviaa
öljyä
suolaa myllystä

Paloittele perunat puoliksi tai neljään osaan. Kuumenna reilusti öljyä pannulla, lisää pannulle kokonaiset salvian lehdet ja anna niiden kypsyä hetki ja maustaa öljyä. Lisää sitten perunat ja paista kunnolla rapeiksi. Rouhi päälle reippaasti hyvälaatuista suolaa. Tarjoa sipulimajoneesin kera.

Sipulimajoneesi
1 keskikokoinen punasipuli
2 rkl sokeria
loraus vaaleaa viinietikkaa
1 kanamuna
1,5-2 dl rypsiöljyä
1 rkl dijon-sinappia
1 tl sitruunamehua
ripaus suolaa ja pippuria
öljyä paistamiseen

Leikkaa sipuli ohuiksi suikaleiksi ja kuullota pannulla pehmeäksi. Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Lisää pannulle sokeri ja tilkka vaaleaa viinietikkaa ja hauduta kunnes sipuli karamellisoituu ja muuttuu tahmeaksi. Jäähdytä.

Mittaa sauvasekoittimen kulhoon kananmuna, rypsiöljy, dijon-sinappi ja sitruunamehu. Surauta sauvasekoittimella tasaiseksi ja mausta ripauksella suolaa. Sekoita jäähtynyt sipuli majoneesin joukkoon.

Basilika-parmesanmuffinit

Kun ilmat ovat näin ihanat, tulee vietettyä tavallista enemmän aikaa ulkona. Kantakaupungissa asuvana tulee kesällä hyödynnettyä Helsingin erinomaista puistotarjontaa melkoisen ahkerasti, ja lähipuistoani olenkin alkanut pitää lähes henkilökohtaisena takapihanani, sellaista oikeaa kun en omista. Ei enää edes haittaa, kuinka monen aasialaisturistin matkakuvissa esiinnyn taustalla bikineissä, heh. Puistohengailuun on tietenkin syytä varustautua asianmukaisin eväin. Tuoreet kirsikat ja mansikat ovat tässä suhteessa aika kovaa valuuttaa, mutta jos haluaa hemmotella itseään ja kanssahengailijoita jollain vähän ruokaisammalla, suolaiset muffinit ovat aika veikeä ja erittäin helposti kuljetettava vaihtoehto. Piknikeväitä miettiessä syntyivät nämä italialaishenkiset muffinit.

n. 10-12 muffinia

3 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 kananmunaa
150 g turkkilaista jugurttia
1 dl oliiviöljyä
1 dl aurikokuivattua tomaattia (silppuna)
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
1 tl sipulijauhetta
1 dl raastettua parmesan-juustoa
reilu kourallinen tuoretta basilikaa

Sekoita keskenään kuivat aineet, raastettu juusto ja pieneksi silputtu basilika. Vatkaa toisessa kulhossa munat vaahdoksi ja sekoita joukkoon jogurtti, oliiviöljy ja aurinkokuivatut tomaatit. Yhdistä jauho- ja munaseokset varovasti sekoitellen. Annostele taikina muffinivuokiin ja paista 200 asteisessa uunissa n. 20 minuuttia.

Mansikka-basilikajuoma

Mikään ei huuda kesää niin kovaa kuin kotimaiset mansikat. Nyt olisi se aika kun niitä kannattaisi nauttia sydämensä kyllyydestä, ennen kuin alkaa taas kymmenen kuukauden odotus seuraavasta mansikkakaudesta haaveillen. Pitäisi itse yrittää päästä vähän pihiydestä yli - viiden euron litrahinta kun tuntuu opiskelijalompakossa melko suolaiselta - ja nauttia kotimaisen sadon herkuista niin kauan kuin voi. Onhan tässä koko loppuvuosi aikaa syödä halpoja pakastemarjoja.

Tämä ihanan piristävä juoma syntyi, kun maistoin jonkun kahvilan vastaavaa, ja yritin miettiä mitä kaikkea se mahtoi sisältää. Makunystyräni olivat erottavinaan ainakin mansikan, basilikan ja sitruunan, epäilen tosin että tuossa kahvilan juomassa oli lisäksi aimo annos sokeria, niin muikean makealta se maistui. Mansikoina voi hyvin käyttää joko tuoreita tai pakastemarjoja, tai vaikka puolet ja puolet. Pakastemansikoita lisäämällä saa juoman kivasti viileäksi.

2 annosta

n. 300 g mansikoita
1 sitruunan mehu
reilu kourallinen tuoretta basilikaa
n. 2 dl vettä
(sokeria tai muuta makeutusta maun mukaan)

Jos käytät pakastemansikoita, kannattaa ehkä hieman sulattaa niitä, jottei juomasta tule liian jäistä ja paksua. Heitä kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi. Nauti kylmänä helteisen auringon alla.

Yrttivoilla hunnutettu kukkakaali

Kukkakaali on yksi lempivihanneksistani. Ja tällä hetkellä se on vieläpä parhaimmillaan, tuoreet kotimaiset kukkakaalit ovat niin täydellisen maukkaita ja suorastaan sulavat suussa, nam. Kotimainen kukkakaali on ihana lisäke ihan sellaisenaan höyrytettynä, mutta tämä pikku tuunaus vie tällaisen kukkakaalihullun aivan uusiin taivaisiin. Kiitos kuuluu, jälleen, uusimmalle Glorian ruoka&viini:lle, jossa kukkakaali oli hunnutettu salvia-munavoilla. Ihan sellaisenaan en reseptiä ottanut käyttöön, mutta inspiroiduin kokeilemaan yrteillä maustettua voisulaa kukkakaalin seurana. Ja voi pojat! Ihan joka päivä ei ehkä kehtaa voin kanssa läträtä, mutta ehkäpä näin kesäviikonloppuna se sallittakoon. Toimii, kuten lehdessäkin sanotaan, erityisesti kalan lisäkkeenä.

1 pieni kukkakaali
kourallinen tuoretta salviaa ja tuoretta lehtipersiljaa
50-100 g voita (omantunnon mukaan, heh)
suolaa

Höyrytä tai keitä kukkakaali kokonaisena, koosta riippuen n. 8-10 min. Varo päästämästä ylikypsäksi. Kuumenna pannulla voi ja anna kiehahtaa silputtujen yrttien kanssa, älä kuitenkaan anna voin palaa ruskeaksi. Rouhaise sekaan hieman suolaa. Leikkaa kukkakaaliin kaksi syvää viiltoa ristikkäin. Kaada yrttivoisula kukkakaalin päälle, niin että se leviää viiltoihin ja koko kukintoon. Nauti lisäkkeenä tai sellaisenaan.

Mojitosmoothie

Näin kesäkuumalla mikään ei kuulosta niin raikastavalta kuin lime ja minttu! Ne tietysti yhdistyvät ehdottomassa ikilempparicocktailissani mojitossa, mutta myös tässä hieman arkisempaan oleiluun sovitetussa mojitosmoothiessa (inspis: Syötävän hyvä). Tämä on muutenkin oikein osuva kesävälipala, sillä ainakin itsellä tuntuu välillä että hellepäivinä ruokahalu ei ole aivan kohdillaan - ihan kuin lämpö huijaisi mahaa - pitää välillä melkeinpä katsoa kellosta että milloin pitää syödä. Tämä raikas mutta ruokaisa juoma menee silti alas ongelmitta. Kookosveden jätin tällä kertaa väliin (totuus: unohdin ostaa sitä).

1 iso annos

2 dl vettä

1 limen mehu

0,5 isoa tai 1 pieni avokado

1 pieni banaani

kourallinen minttua

Paloittele banaani ja laita se pariksi tunniksi pakastimeen jäätymään. Sekoita ainekset tehosekoittimessa sileäksi. Lisää vettä jos seos tuntuu liian paksulta. Itse heitin terveysintoilupuuskassani sekaan vielä lusikallisen chlorellaa, mutta väri ja maku ovat ehdottomasti kauneimmillaan ilman.