Maissitortillat

Viime aikoina ovat aidon meksikolaisen ruuan ystävät saaneet ilokseen huomata, että perinteisen tex-mexin (jolla ei ole mitään tekemistä meksikolaisen ruuan kanssa) sijaan ainakin täällä pääkaupunkiseudulla on alkanut nousta pinnalle myös ns. mex-mex. Ravintolat kuten ihana Patrona, ah suosittelen <3, tarjoavat autenttisia meksikolaisia makuja, mikä lämmittää kovasti ainakin allekirjoittaneen sydäntä. Meillä kotonakin innostuttiin tästä ilmiöstä, ja päätimme lähteä yrittämään kotitekoisia maissitortilloja. Kyllähän jokainen oikea meksikolainen ravintolakin tekee lettunsa itse, miksei siis mekin! Ensimmäinen kokeilu sujui... no, mukiinmenevästi. Lettujen maussa ei ollut mitään vikaa, ne olivat sata kertaa parempia kuin kaupan nihkeät vehnälettuset. Sen sijaan valmistusprosessin aikana jouduttiin hieman hikoilemaan, kun taikinaan tuli jostain syystä sitkoa ja se palautui aina alkuperäiseen muotoonsa, vaikka kuinka paineli pannun pohjalla ja kauli kaulimella. No, maku oli kyllä ihan vaivan arvoinen.

2:lle hengelle:

n. 250 g maissijauhoja
n. 200 g vehnäjauhoja
n. 3 dl vettä
ripaus suolaa

Sekoita maissi- ja vehnäjauhot sekä suola keskenään. Lisää vesi vähän kerrallaan sekoittaen. Jaa taikina sopivan kokoisiksi palloiksi, ja anna pallojen levätä liinalla peitettynä n. tunti. Kauli sitten pallot ohuiksi letuiksi, käytä jauhotukseen tarvittaessa maissijauhoja. Paista lettuja kuivalla n. minuutti per puoli, kunnes ne saavat hieman väriä pintaan. Jos letut joutuvat odottelemaan täytteitään, peitä ne tiiviisti liinalla jotteivät ne pääse kuivumaan.

Maa-artisokkakeitto

Elin pikkukeittiössäni 3 vuotta ilman sauvasekoitinta uskotellen itselleni, etten sellaista tarvitse, ja noudattaen pikkukeittiössä elävän tiukkaa sääntöä, ettei mitään ylimääräisiä vempaimia hankita täyttämään minimaalista kaappitilaa. Pikku hiljaa sellaisia reseptejä kuitenkin alkoi kerääntymään, joissa sauvasekoitin oli joko erittäin huomattavasti ruoanvalmistusprosessia helpottava tai jopa välttämätön väline. Kiusaus kasvoi. Lopulta kamelin selkä katkesi, ja marssin Giganttiin. Tässä ensimmäinen toivelistalle kerääntyneistä resepteistä!

Mulla oli aika suuret odotukset tämän keiton suhteen, olen kuullut niin paljon kehuja t-ä-y-d-e-l-l-i-s-e-s-t-ä maa-artisokkakeitosta. Ehkä odotukset olivat liian korkealla (taas), tai taidot eivät riittäneet, mutta en ihan älyttömästi syttynyt. En tosin myöskään ole mikään suuri sosekeittojen ystävä. Keitto on kovin miedon makuista. Ehkä se toimisi paremmin pienenä alkuruoka-annoksena?

4:lle hengelle
800 g maa-artisokkaa
5 dl kevytmaitoa
3 dl kermaa
suolaa
valkopippuria
(loraus valkoviiniä)

Paahda parmankinkkuviipaleita leivinpaperin päällä pellillä 225-asteisessa uunissa n. 10-15 minuuttia, tai kunnes ne ovat aivan rapeita. Ota siivut jäähtymään.

Kuori maa-artisokat ja pilko tarvittaessa pienemmiksi paloiksi. Keitä maa-artisokkia kunnes ne pehmenevät (yllättävän nopeasti). Valuta vesi pois, ja lisää kattilaan maito ja kerma, sekä halutessasi loraus valkkaria. Kuumenna. Soseuta samettiseksi soseeksi sauvasekoittimella, ja ohenna vielä tarvittaessa maidolla jos keitto tuntuu paksulta. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Tarjoa murskatun parmankinkun ja tuoreen leivän kanssa.

Kana-bataattivuoka

Juhlavista kakuista takaisin maan pinnalle arkimättöjen pariin. Vuokaruoat ovat niin himskatin käteviä arjessa, että niitä olisi mukava tehdä enemmänkin. Mikään ei pelasta kiireisen arkipäivän iltaa kuin valmiina jääkaapissa odottava eilisen päivän vuokaruoka. Mutta kun.. monet vuokaruoat on aika tylsiä. Tai sitten olen vain mielikuvitukseton? Kinkkukiusaus ja makaronilaatikko eivät vaan sytytä ihan joka viikko. Siksi olinkin innoissani kun muistin tämän alun perin Yhteishyvästä bongatun reseptin, jota äiti kokkasi joskus vielä kotona asuessani. Sittemmin päivittelimme että harmi kun ei tullut otettua reseptiä talteen, kun oli niin hyvä ohje. Mutta nykyajan ihme internet saapui onneksi pelastamaan päivän! Sattumalta resepti pomppasi näytölle ruokaohjeita googlaillessani. Lieneekö takana jokin suurempi voima...

Ruoka oli hyvää, kuten muistin. Bataatin, fetan ja aurinkokuivatun tomaatin liitto tekee tästä vähän jännemmän kuin tavallinen kanavuoka. Juurekset ovat myös kivan syksyisiä ja talvisia, niitä tekee näin pimeällä mieli. Ns. suomalaista lohturuokaa? Ongelmana vain oli etteivät perunat ja bataatit kypsyneet tasaisesti. Osa jäi rapsakaksi, osa pehmeni mössöksi. Missä vika? Olisiko niitä pitänyt sekoittaa välillä? Ken tietää. 

Ja kuten kuvasta huomaa tämä ei sitten todellakaan mitään silmänruokaa ole.

400 g hunajamarinoituja broilerin fileesuikaleita

600 g perunaa

1 keskikokoinen bataatti

1 sipuli

1 prk fetakuutioita

2 dl aurinkokuivattua tomaattia silppuna tai suikaleina

2 dl ruokakermaa

ripaus suolaa

(halutessasi mieleisiäsi kuivattuja yrttejä)

Kuori ja suikaloi/pilko perunat ja bataatti. Silppua sipuli ja kuullota öljyssä pannulla. Paista pannulla myös kanasuikaleet. Kaada perunat, bataatit, sipuli, kana, feta ja aurinkokuivattu tomaatti uunivuokaan ja sekoita. Sekoita ruokakermaan ripaus suolaa ja jos haluat, kuivattuja yrttejä kuten basilikaa tai oreganoa (itse en laittanut). Kaada kerma tasaisesti uunivuokaan. Paista 200-asteisessa uunissa n. 45 minuuttia (itse jouduin kyllä paistamaan ainakin tunnin). 

Fazerinajuustokakku

Tämän kakun tekemisestä on aikaa jo kuukausia. Kuvat olivat traagisesti unohtuneet kovalevyn syövereihin, mutta nyt muistaessani voin jakaa tämän suussasulavan reseptin perjantain kunniaksi (TGIF jne...). Sattuikin sopivasti sillä viime viikot ovat olleet sellaista kiirepyöritystä ettei uusia ruokia ole tullut paljon kokattuakaan, mikä pistää harmittamaan todella paljon. Elettyään päiviä noutosalaateilla ja kaupan eineksillä alkaa todella kaipaamaan jotain itse kokattua ja tuoretta. Ehkä nyt viikonloppuna olisi aikaa palata hellan ääreen.. Joka tapauksessa, tämä kakku tehtiin alkusyksystä ystävien illanistujaisiin jälkiruoaksi, ja upposi kuin kuumille kiville. Fazerinaa tässä ei oikeasti tosin ole, vaikka maun puolesta voisi hyvin kuvitellakin. Sen sijaan oikeaa suklaata ja tuoretta appelsiinia löytyy!

Pohja:
200 g dominokeksejä
75 g voita

Täyte:
400 g appelsiinituorejuustoa
3 dl vispikermaa
6 liivatetta
1 dl sokeria
200 g maitosuklaata
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 rkl vettä
1 appelsiinin mehu

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Aseta irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja kiristä vuoan reunat paikoilleen niin, että leivinpaperi jää vuoan pohjalle. Leikkaa ylimääräinen leivinpaperi vuoan ulkopuolelta pois. Hienonna dominokeksit täytteineen kulhossa tai koneella pieneksi muruksi ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele seos tasaiseksi ja tiiviiksi massaksi vuoan pohjalle ja laita jääkaappiin odottamaan.

Sulata suklaa valmiiksi vesihauteessa. Sekoita toisessa kulhossa tuorejuusto ja sokeri. Lisää joukkoon sulatettu suklaa. Kuumenna 2 rkl vettä kiehuvaksi. Puristele liivatelehdistä ylimääräinen vesi, ja sulata ne kuuman veden joukkoon. Sekoita liivatevesi tuorejuustoseokseen. Vatkaa toisessa kulhossa kerma kuohkeaksi vaahdoksi ja sekoita sekin varovasti muiden aineiden joukkoon. Lisää joukkoon kaakaojauhe, voit laittaa enemmänkin jos tuntuu siltä. Tarkista vielä makeus, ja lisää sokeria tarvittaessa. Kaada seos kakkuvuokaan pohjan päälle ja tasoita pinta siistiksi. Anna jähmettyä jääkaapissa vähintään 3 tuntia. Kakun jähmetyttyä koristele esimerkiksi suklaarouheella, appelsiiniviipaleilla ja raastetulla appelsiininkuorella.

Banaanipannukakut

Pimeän ja kylmän syksyn keskellä tarvitsee joskus hieman piristystä. Tällä kertaa piristysruiskeena toimivat makoisat jenkkityyliset banaanipannukakut. Ohje on hieman viilattu versio Sara La Fountainin vastaavasta. Tietysti oli pakko lisätä hieman sokeria :)

3:lle hengelle

3 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
3/4 rkl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
4 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
vajaa 3 dl maitoa
0,5 dl juoksevaa margariinia
3 banaania
voita paistamiseen

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää maito ja kananmunat, sekoita tasaiseksi. Lisää vielä rasva ja sekoita. Leikkaa banaanit siivuiksi. Paista pannukakut keskilämpimällä pannulla. Laita pannulle kauhallinen taikinaa ja ripottele päälle muutama banaanisiivu. Anna kypsyä hetki ja paista sitten vielä toiselta puolelta. Tarjoa banaanisiivujen, hunajan ja pähkinöiden kera.

Kesäkurpitsa-vuohenjuustovuoka

Hyvä ruoka on yksinkertaista. Tämä ruoka on äärimmäisen yksinkertaista. Niin yksinkertaista että alkaa jo epäilyttää.. mutta kun taas haarukoi suuhunsa mehevän vuohejuuston peittämän kesäkurpitsapalan, epäilyksille ei ole sijaa. Kesäkurpitsa- ja vuohenjuustoviipaleita uunivuoassa, kutsuttakoon sitä siis juhlallisesti kesäkurpitsa-vuohenjuustovuoaksi! Resepti on nappaistu joskus Yhteishyvästä. Oivallinen vähähiilarinen lisäke lihalle, kanalle tai kalalle, tällä kertaa lautaselle pääsi kumppaniksi sitruunaista pestolohta.

3:lle hengelle

1 iso kesäkurpitsa
1 pötkö (200 g) vuohenjuustoa
pari lusikallista pestoa
suolaa, pippuria, oliiviöljyä

Leikkaa kesäkurpitsat ja vuohenjuusto viipaleiksi. Vuohenjuusto kannattaa leikata mahdollisimman ohueksi, ja niin että juusto- ja kurpitsaviipaleita on suurin piirtein sama määrä. Asettele viipaleet vuorotellen laakeaan uunivuokaan. Sivele viipaleet kevyesti pestolla, rouhaise päälle ripaus suolaa ja pippuria ja lopuksi loraus oliiviöljyä. Paista 225-asteisessa uunissa n. 25 minuuttia.

Tom Kha Gai

Rakastan thaimaalaista ruokaa, mutta siihen on aika vaikea saada kotona ihan oikeanlaisia makuja. Yksi perinteinen ruoka thaikkukeittiöstä kuitenkin löytyy, jonka valmistuksen pystyy kuka tahansa suorittamaan käden käänteessä - nimittäin kana-kookoskeitto Tom Kha Gai! Vain vihannesten pilkkomiseen menee hieman ainaa, muuten keitto valmistuu nopsasti arki-iltanakin. Ja pieni tulisuus lämmittää mukavasti näin syysiltoina. Aivan helpoimmillaan keiton voi valmistaa käyttämällä valmista Tom Kha -maustesekoitusta, jota löytyy useimmista ruokakaupoista. Keitto on näinkin jo erittäin hyvää, mutta hifistelijä valmistaa keiton tietenkin käyttämällä aitoa galangal-juurta ja kaffirlimenlehtiä. Ainakin Kampin K-supermarketista löytyy molempia ihan irtotavaranakin (kaffirlimen lehdet tosin kuivattuna). Kermaisen täyteläisen keiton ystävä käyttää kaksi tölkkiä kookosmaitoa, kevyemmän vaihtoehdon haluava korvaa toisen vedellä tai vaikkapa kanaliemellä.

4:lle hengelle

450 g maustamattomia kanan fileesuikaleita
1 rasia kirsikkatomaatteja
4 isoa herkkusientä
1-2 isoa porkkanaa
1 lime
1-2 tölkkiä kookosmaitoa
2,5 rkl kalakastiketta
1 punainen chili
(vettä)

Seuraavat ainekset voit korvata valmiilla Tom Kha -mausteseoksella (Santa Maria):

5 cm pala galangal-juurta
1 punainen chili (käytä siis 2 kpl mikäli et käytä valmista maustemixiä)
3 kaffir-limen lehteä

Kuumenna kookosmaito kattilassa. Jos käytät vain yhden kookosmaidon, jatka lientä n. 6 desillä vettä. Kahdellakin tölkillä voi heittää vielä pari desiä vettä perään (koska liemi on parasta!). Poista chilin siemenet ja silppua pieneksi. Kuori ja viipaloi galangal ohuiksi viipaleiksi. Lisää liemeen galangal, chili sekä kaffirlimenlehdet hienoksi murskattuna (tai jos käytät maustesekoitusta, lisää se nyt yhden pilkotun chilin kera). Kun liemi kiehuu, lisää ohuiksi suikaleiksi pilkotut porkkanat. Anna kiehua n. 10 minuuttia. Lisää tämän jälkeen viipaloidut herkkusienet, anna kiehua pari minuuttia, ja lisää sitten kanasuikaleet. Anna kiehua 5 minuuttia tai kunnes kana on kypsää. Älä keitä liikaa sillä kana muuttuu nopeasti sitkeäksi. Ota kattila liedeltä, maista mausteet, mausta kalakastikkeella ja limen mehulla, ja lisää ihan lopuksi puolitetut kirsikkatomaatit. Voit heittää keittolautasille vielä limelohkot makua tuomaan.